Elämänlankani kulkee Laatokalta Pohjoiselle Jäämerelle. Vuodesta 2011 alkaneet olen pitänyt konsertteja Finnmarkenin alueella. Monet paikkakunnat ovat tulleet tutuiksi: Alta, Berlevåg, Båtsfjord, Bygøynes (Pykeijä), Hammerfest, Kirkenes (Kirkkoniemi), Lakselv, Mehamn, Neiden, Tromsø (Tromssa), Vadsø (Vesisaari) ja Vardø (Vuoreija).
Samalla olen esiintynyt myös Suomen Lapin kirkoissa, kuten Enontekiöllä, Inarissa, Ivalossa, Kolarissa, Muoniossa, Rovaniemellä, Sodankylässä ja Utsjoella, sekä turistikappeleissa, kuten Levin Marian kappelissa, Pyhätunturin Revontulikappelissa, Saariselän Pyhän Paavalin kappelissa ja Ylläksen Pyhän Laurin kappelissa.
Lisäksi olen vieraillut vuosittain myös Enontekiön Hettassa vanhusten palvelukeskus Luppokodissa sekä Utsjoen vanhusten palvelutalossa yhteislaulujen merkeissä.
Tuomaisen talo - Tuomainen Gården - kotiseutumuseo Vesisaaressa on merkittävä nähtävyys. Huutolaispoikana Kaavin Maarianvaarasta Vesisaareen 1914 pysyvästi asettunut Karl "Kalle" Tuomainen osti puolisonsa kanssa kiinteistön, jonka hänen perillisensä Ida ja Alf lahjoittivat sen Vesisaaren kunnalle museoksi v. 1984.. Vielä nykyisinkin museon sauna lämpiää joka toinen torstai ja siitä vastaa Tuomaisen saunan ystävät - niminen yhdistys. Museolla järjestelin yhdessä Vesisaaren kunnan kanssa 100v - juhlatilaisuuden v. 2013, kun Kalle Tuomainen oli henkirjoittautunut asukkaaksi Vesisaareen.
Juuret Karjalassa
Olen kotoisin Lappeenrannasta, Etelä-Karjalasta. Synnyinpaikkani oli Valkealan Tuohikotti (nykyistä Kouvolaa) neiti Lempi Salmen talossa. Asuinpaikkani on nykyisin Kaavi. Olen ylpeä karjalaisista juuristani, ja ne ovat minulle tärkeä voimavara musiikin ohella. Miksi karjalaisuus on tärkeää? Koska isäni oli syntyisin Viipurin läänin Pyhäjärveltä Musakanlahden kylästä. Äitini syntymäpaikkakunta oli Lappee, joka on nykyistä Lappeenrannan kaupungin keskusaluetta.
Miksi sitten matkustan Pohjois-Norjaan laulamaan? Koska olen kiitollisuuden velassa. Äitini isovanhemmat selvisivät hengissä 1860-luvun pahoista nälkävuosista matkustamalla Jäämeren rannalle. Sen johdosta mummoni, äitini ja minä synnyimme. Muuten se ei olisi ollut mahdollista.
Lisäksi liikunta ja terveys ovat minulle tärkeitä arvoja, ja ne ovat antaneet pohjan laulaa ja matkustaa. Opiskelin ensin liikunnanohjaajaksi ruotsinkielisessä Solvalla Idrottsinstitutissa Espoon Nuuksiossa 1971−1973. Työura liikunnan parissa on jo takana. Kilpaurheilussa laulamista helpottavina lajeina olivat juoksu sadasta metristä maratoniin, hiihto ja suunnistus sekä myöhemmin judo ja ilmapistooliammunta.
Niistä kaikista saatu terveys ja erinomainen hapenottokyky ovat terveellisten elämäntapojen myötä luja pohja laulamiselle. Siksipä ikä ja terveys eivät ole edelleenkään asettaneet pienintäkään estettä aktiiviselle laulajan uralle 75 ikävuodestani huolimatta.
Yksilölliset konsertit
Konserttivaihtoehtoja on koko vuodelle kirkkovuoden eri teemat huomioiden. Teemoina ovat edelleen muun muassa Joulun viesti, Muistojen laulut ja Suomalaisen rukous − useita vaihtoehtoja eri sisältöineen. Lisäksi esimerkiksi hiljaiselle viikolle on oma konserttivaihtoehtonsa.
Oskar II kirkko Grense Jakobselvissä Pohjois-Norjassa oli Norjan suomalaisen seurakunnan vuoden 2018 kesätapahtuman paikkana, jossa olin esiintymässä. Kirkko täytti 150 vuotta v. 2018.
Kupletteja ja muita kevyempiä lauluja
Yli 20 vuotta sitten sain mahdollisuuden lähteä mukaan kuplettilauluja esittävään ryhmään nimeltä Kuplettikööri. Ryhmän perusti maaninkalainen eläkkeellä ollut ja nyt jo edesmennyt opettaja Kauko Ratilainen. Esiintymispaikkoja on ollut ympäri Suomea, pysyvästi edelleen Kaustinen Folkmusic Festivals -tapahtumassa. Kuplettikööristä ovat vain muistot jäljellä, mutta osallistun tapahtumaan yksittäisenä kupletöörinä. Kertoja on Kaustiselle kertynyt 25.
Erikoisuutenani on se, että esitän yksinomaan juukalaissyntyisen kuplettimestari Eino Kettusen sanoittamia ja osin säveltämiäkin laulelmia. Kettunen tunnetaan parhaiten kappaleistaan: Ievan polokka, Joensuun Elli, Sellainen ol' Viipuri ja Villiruusu. Villiruususta mainitaan kevyen musiikin historiassa, että se on "ensimmäinen suomalainen menestysiskelmä ja levytetty vuonna 1929, levyttäjänä oopperalaulaja Ture Ara".
Laulelmat ovat sanoituksiltaan mielenkiintoisia, siistejä, arvoituksellisia, nautinnollisia ja yllätyksellisiä. Kuplettien lisäksi myös muunlaiset viihdemusiikin ikivihreät kuuluvat ohjelmistoon.
