Laulaja- ja runoilijapoika Karjalasta

Kuva: Kalervo Puskala ARPS SVLM

Laulajan taipaleeni taustat

Jo lapsuudesta opittu tapa harrastaa liikuntaa, mukaan tullut kilpaurheilu: kestävyysjuoksu, hiihto ja suunnistus, myöhemmässä vaiheessa judo, ovat antaneet vahvan pohjan terveyteen. Hyvin monet tutkimukset nimittäin osoittavat, että alle 30-vuotiaana harrastettu aktiivinen ulkoliikunta vahvistaa elimistöä ja erityisesti luustoa koko loppuiän. Tietenkin siitä on seurannut se, että elämästä on tullut terveellistä.

Kilpaurheilu johdatti sittemmin opiskelemaan liikunnalliseen ammattiin liikunnanohjaajaksi. Siellä oppimisen yhteydessä sain valtavan annoksen asioita, joita on ollut hyvä jakaa kaikkien hyväksi työskennellessäni kunnallisella alalla eri tehtävissä: nuoriso-, liikunta- ja raittiussektoreilla eri puolilla Suomea: Ylämaa, Isokyrö, Kaavi ja Juuka.

Raittiit elämäntavat ovat olleet myös johtolankana koko iän. Lapsuudesta saadut kokemukset ovat kantaneet jo yli 70 vuotta. Sairaskertomukseni on nimittäin aika lyhyesti käyty läpi: sikotauti 9-vuotiaana, aasialainen flunssaepidemia 3 pvä 10-vuotiaana ja v. 1958 angiina 12-vuotiaana. Sen jälkeen ei ole esiintynyt minkäänlaisia kulkutauteja, aivan yksittäistä nuhaa tai yskää lukuunottamatta, kiertävistä epidemioista ei ole ollut mitään haittaa.

Myöhemmässä vaiheessa olen päässyt perehtymään kansainväliseen ravintotieteeseen ja sen avulla olen pysynyt myös terveempänä kuin ilman sitä tietoa tai niitä huipputuotteita (NeoLife). En ole koskaan halunnut jättää asiaa sen varaan, että tuurilla selviäisi elämästä.

Terveys on niin tärkeä asia, että sen hyväksi on eläessä tehtävä kaikki se, mikä on mahdollista. Elämä ja terveys eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Kaikki edellä mainittu historia on antanut mahdollisuuden jatkaa terveenä myös laulajan uraa. Väsymättä. 40 vuotta eri puolilla Suomea ja Pohjoismaita laulaminen ei olisi ollut mahdollista ilman vahvaa terveyttä ja peruskuntoa.

Liikunnalliset valmiudet

Liikunnanohjaajan koulutukseni ja työhistoriani sattuivat mielestäni parhaaseen mahdolliseen ajanjaksoon. 1970-luvun alussa liikuntalaki astui voimaan ja Suomeen alettiin rakentamaan nykyisten liikuntapaikkojen verkostoa kaikkialle. Oli ilo saada olla siinä kehityksessä mukana antamassa oman pienen panokseni.

Kunnallisten liikuntapaikkojen kehittämisen lisäksi tehtäviini liitettiin maastoliikuntapaikkojen suunnittelu ja kunnossapito sekä moottorikelkkareitistöjen suunnittelu ja maanomistajasopimusten teko. Moottorikelkkareitistöjä syntyikin niin Kaaville kuin Juukaan. Lähes 200 km reitistöjä Kolin aluetta myöten, Kaavilla valaistu latu sekä Juuassa kirkonkylän valaistu kuntorata ja Kopravaara–Koli -valaistun ladun suunnittelu maanomistajasopimuksineen. Kaavilla sijaitsevan Maarianvaaran laskettelukeskuksen alkuunsaattaminen ja aikaansaaminen ovat todellisia merkkipaaluja liikunnanohjaajan tehtävissä. Sellaisia kohteita harvoin sattuu kaikkien kohdalle.

Yhtä lailla Vaikkojoen vesiretkeilyreitin suunnitteluun ja kehittämiseen mukaanpääsy 1970-luvulla avarsi maailmankuvaani merkittävästi. Luontoliikunta on aina merkinnyt itselleni valtavasti. Sieltä olen saanut voimaa elämiseen.

Samoin Lapin ym. vaellusreissujen suunnittelu ja toteuttaminen ovat olleet merkittävä henkireikä, joiden kokemuksista saan vieläkin ammennettu voimaa elämiseen. Erityisesti Pohjois-Suomeen ja Jäämeren rannalle Pohjois-Norjaan suuntautuville, muutamia viikkoja kestäville laulukierroksilleni.

Elämä on kokonaisuus

Se sisältää omalla kohdallani paljon sellaisia yksittäisiä asioita, joista on varmasti hyötyä myös kaikille ihmisille, joita kohtaan matkoillani. Myös kaikille heille, jotka ovat kiinnostuneita omasta terveydestään, liikunnan harrastamisesta, kestävyysurheiluvalmennuksesta, henkisestä valmennuksesta, rentoutumisesta, maastoliikuntapaikkojen suunnittelusta tai viimeisimmäksi laulamisen rentouttavasta vaikutuksesta joko yhdessä tai yksin. Hyötyliikuntaa ei missään nimessä kannata jättää pois: lumenluonti, ruohonleikkuu, polttopuiden teko, marjastus.

Oma rentoutumismuotoni on kaikkien edellämainittujen lisäksi kirjoittaminen. Olen vanhan kansan riimirunojen ystävä. Tosin joskus iskee nykyaikainen buumi kirjoittaa runoja ilman riimejä. Oman elämäni olen myös kirjoittanut talteen lähes kokonaan: lapsuus, nuoruus, armeija-aika, kunnallinen elämä sekä muutama muu, elämän aihepiiriä sivuava teema. Satoja sivuja ja muutama tuhat runoa, tallessa lähes kaikki. Olen lisäksi saanut olla mukana laatimassa kahta antologiaa Juuassa ja Nilsiässä ammattitaitoisten vetäjien johdolla.

Television katselusta olen luopunut kokonaan, radiota joskus, mutta netistä tulevat uutiset ja sanomalehtien kautta kerrotut tapahtumat pitävät elämäni ajantasalla. Aika riittää sopivasti omiin tekemisiin.